Katsoin loppukesästä 2009 valikoiman viimeaikaisia suomalaisia elokuvia. Ajattelin kirjoittaa niistä samantien blogiini, mutta katselmus jätti minuun turtuneen ja välinpitämättömän olon, osittain aivan tyytyväisenkin, sillä jotkut elokuvat osoittautuivat odotettua paremmaksi ja monet jopa eivät läheskään niin tuskallisiksi kuin olin ennakolta pelännyt.
Tässä tekstissä en nyt pureudu siihen kuinka hyviä tai huonoja elokuvat mielestäni ovat, vaan kommentoin vain erästä sisällöllistä seikkaa, johon törmäsin elokuvia katsellessani.
Osaako kukaan sanoa, mikä (ainakin) yhdistää elokuvia: Musta jää, Käsky, Sooloilua, Blackout, Kolmistaan, Toinen jalka haudasta, Riisuttu mies - muu kuin että kaikki ovat suomalaisia elokuvia?
Kaikissa on, tietenkin hyvin eritavoin, enemmän tai vähemmän perustellusti, keskiöön kietoutunut teema miehestä kahden naisen loukussa. Varsin kummallista. Teemasta on eri variaatioita, jotka loppujenlopuksi eroavat kuitenkin hyvin vähän. Tämän epätieteellisen tutkimukseni lopputuloksena totean kuitenkin, että lähtökohta on, että miehellä on (ei välttämättä heti aluksi) 2 naista, seuraava taso on että toinen naisista himoaa miestä, mutta mies himoaa vain toista. Kolmas taso on että molemmat naiset himoitsevat miestä raivokkaasti, neljäs: mies saa toisen näistä naisista raskaaksi ja viides ja kaiken huippu on että mies kuolee saatuaan toisen tai molemmat raskaaksi.
Jäätävin esimerkki tästä on mielestäni Musta Jää, jossa näennäisesti voimakkaista naisista kertova tarina kertoo loppujenlopuksi hulttiomiehestä joka pelehtii opiskelijoiden kanssa, kun kaksi naista todistelevat kaipuutaan miehen luokse. Elokuva huipentuu näiden kahden kilpailevan naisen tietynlaiseen homoeroottiseen hetkeen, joka, ainakin yleisiin mielikuviin nojautuen on monen miehen päiväuni. Naiset siis toteuttavat miehen unelmaa, vaikkakin mies on siitä autuaan tietämätön, niin kuin mies monesti parisuhteen asioista ilmeisesti on. Mies saa kuitenkin rangaistukseksi huonosta käytöksestään naisia kohtaan kävellä pakkasessa kotiin joka johtaa miehen traagiseen kuolemaan, josta vielä kuitenkin tulee naisia yhdistävä tekijä, sillä toinen naisista on raskaana miehelle, ja toinen sattuu toimimaan sitten kätilönä synnytyksessä. Elokuvan nimi "Musta Jää" täydentyy miehisen näkökulman voittaessa elokuvan lopussa, kun jokainen mies katsomossa miettii "mitä musta jää?".
Käsky- elokuvassa miehen suvunjatke esiintyy jonkinlaisena sovinnontekijänä, valkoisen (mutta oikeudenmukaisen) sotilaan lapsi punaiselle, räväkälle ja voimakkaalle naiselle. Mies kuolee sankarina, mutta äiti ja lapsi pitävät uskon tulevaisuuteen vahvana. Olkoonkin että Käsky käsittelee valtaa ja sukupuoliproblematiikkaa syväälisemmin kuin edellinen mainittu elokuva, ja päähenkilö tekee myös jonkinlaisen myönnytyksen oman sukupuolensa puolelle, on mainitsemani asetelma kuitenkin elokuvassa vahva.
Riisuttu mies - esittää vastenmielisen kuvan pappien henkisestä rappiosta ja käyttää kahden naisen asetelmaa hyvin yksipuolisesti välineinä miehen selvittäessään omia ongelmiaan. En muista, tuliko tässä tapauksessa kukaan raskaaksi. Luulisin että tuli, ainakin sitä yritettiin pitkin elokuvaa.
Toinen jalka haudasta - esittää kahden naisen tilanteen, yhteydessä uuden elämän mahdollisuuteen, edellisten virheiden poispyyhkimisenä, vähän kuten Blackout, jossa entinen elämä ja nainen on päähänlyöty naula, joka vasta itselleen totuudellisena pysymisen seurauksena tulee ulos.
Myönnän tähän kuitenkin, etten tohtinut kuluttaa aikaani Sooloilua ja Kolmistaan elokuviin, mutta luin synopsikset molemmista jotka kertoivat kaiken tarpeellisen. Molemmista elokuvista kirjoitetut muutamat rivit informoivat katsojaa ensimmäisenä siitä että tässä on nyt mies ja kaksi naista, erilaisissa tilanteissa.
Tietenkin on mahdollista nähdä naisten aseman yliotteena miehistä, jolloin naiset riitelevät miehistä kuin villieläimet eläimenraadosta, laskien miehen osan välineeksi. Kun mies kuolee, nainen on vapaa ja parhaimmassa tapauksessa hän on saanut prosessissa elämän suurimman lahjan, lapsen. Tämä on myös oikeutettu tapa havaita asetelma. Mustassa jäässä kaksi naista löytävät toisensa hulttiomiehen takia, ihastuvat toisiinsa ja lopulta saavat yhteisen lapsen, näinollen miestä ei enää tarvita, kuin oikeastaan siittämiseen.
Väittäisin kuitenkin, että jos esimerkiksi Mustassa Jäässä tämä oli tarkoitus, olisi fokus ollut enemmän naisten kohtaamisessa, ilman taustavirettä petturuudesta ja kostosta - jota motivoi mies. Elokuvan mies on hirvittävän vähän läsnä fyysisesti, mutta se on motiivi molempien naisten toimintaan. Jos tarina olisi kehittynyt naisten syvään ymmärrykseen toisistaan, eikä toispuoleiseen hyväksikäyttöön ja kieroutuneeseen yhteyteen lopussa, olisi helpompi nähdä elokuva "naisten elokuvana", nyt se on vaivalloista.
Voi siis kuitenkin olla, että olen lukenut elokuvia kuin piru raamattua, mutta nähdessäni näin monta elokuvaa peräkkäin, jossa teema toistui, jouduin jonkinlaiseen pakokauhun valtaan, osaksi myös siksi että tarinat pohjimmiltaan muistuttivat niin paljon toisiaan, ulkoiset puitteet vain vaihtuivat.
En varsinaisesti tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella, kuin että tunnen itseni miehenä hieman vähäarovoiseksi, sillä en selvästikään täytä elokuvien esittämää kuvaa suomalaisesta miehestä. Jossain määrin kokisin elokuvat myös hieman loukkaavana miehiä kohtaan, jos ajattelisin että elokuvat esittävät meille ihanteellisiä ihmisiä. Onneksi näin ei kuitenkaan mielestäni ole, vaan henkilöt ovat osa tarinaa joka kerrotaan jonkin ajatuksen välittämiseksi, ne eivät kuvasta suoranaisesti todellisuuden ihmisiä, vaan heillä on elokuvassa tehtävä.
Koska katselmuksestani on aikaa muistan varmaan monia juttuja väärin ja tiivistykset ovat hyvin yksinkertaistettuja, joten huomatessasi selkeän asiavirheen tekstissäni, pyydän että korjaat sen kommenttiosioon.
