Fiktiivinen kohtaaminen ruokalassa

Henkilöt ovat MM ja JR.

MM: Miksi olet kasvissyöjä?
JR: Mitenniin miksi olen kavissyöjä?
MM: Mikset syö lihaa?
JR: Miksi söisin? Kun päivittäiseen ravintooni kuuluvat suurissa määrin erilaiset pähkinät, soija ja sen monet monet eri sovellukset, siemenet, kuten auringonkukan siemenet, tofu, tempeh, vehnägluteeni eli seitan, idut ynnä muut, niin miksi söisin tämän lisäksi vielä lihaa? Täytyyhän sitä jättää tilaa kasviksille, salaatille ja sellaiselle.
MM: No heh heh, miksi siis syöt noita etkä lihaa?
JR: Vastaan kysymykseesi vastakysymyksellä. Miksi sinä syöt lihaa etkä varmastikaan juurikaan juuri luettelemiani ravinteita?
MM: Se on normaalia, noita et saa joka ravintolasta mitä äsken sanoit. Suomessa on tavallista syödä lihaa, mutta tuollaiset ovat erikoisuuksia.
JR: Eli et syö tofua koska olet tottunut lihaan? Ok. Olen lyhyessa ajassa vieraantunut lihasta täysin enkä enää voi sitä syödä voimatta pahoin. Jos tarkoitat miksi alun perin lakkasin syömästä lihaa..no, miksi joku lakkaa polttamasta tupakkaa? Tai yrittää vähentää ylipäätään haitalliseksi kokemia tapojaan?
MM: Eli olet kasvissyöjä terveyssyistä, et esim eettisistä syistä?
JR: Näin voi olla. Väitän kuitenkin että olen kasvissyöjä tottumuksen vuoksi. On mielestäni perusteltua väittää ettei lihasta saatavaa energiamäärää aikuinen tietokoneella työskentelevä ihminen päivittäin tarvitse. Mutta ei mistään voi luopua vain sen takia että ajattelee sen olevan haitallista. Luopumiseen tarvitaan todellinen havainto tavan tarpeettomuudesta.
MM: Sanoit että aikuinen ei tarvitse lihaa, lapsille kuitenkin syöttäisit lihaa?
JR: Todennäköisesti syöttäisin lapsille sitä ruokaa jota osaan valmistaa ja jota voisin itsekin syödä.
MM: Mistä voit olla varma ettet vahingoita lastasi tällaisella ruokavaliolla?
JR: Mistä itse voit olla varma ettet vahingoita lastasi omallasi?
MM: Se on perinteistä ruokaa.
JR: Suomihan on kansanterveydeltään hyvinvoiva maa? Ei sydänsairauksia tai liikalihavuutta?
MM: Väitätkö nyt että nuo sairaudet johtuvat vain lihansyönnistä?
JR: En mutta että et varsinaisesti voi perustella perinteeseen vetoamalla juurikaan mitään. On olemassa sivilisaatioita jotka elävät ilman lihansyöntiä.
MM: Niin, jotkin kehitysmaat?
JR: Kuten intia tai kiina, näissa maissa ei ole juurikaan erottelua "kasvissyöjän" ja "lihansyöjän" välillä. on vain ruokaa.
MM: Ihminen on alkujaan ollut lihansyöjä, tieteellisten tutkimusten kanssa on voitu todistaa, ettei ihmisen aivot olisivat voineet kehittyä sellaisiksi kuin ovat nyt, jos lihaa ei olisi syöty. On taantumuksellista olla syömättä lihaa!
JR: Varmasti. Jos arkipäiväsi on yhtä raskasta kuin luolamiehilä, tai edes teet raskasta fyysistä työtä tai urheilet, en tiedä asiasta niin paljon että neuvoisin sinua olemaan kasvissyöjä, vaikkakin monet kehonrakentajat ovat. Luulen, että alkukantaisella ihmisellä on ollut jokseenkin vaikeampaa hankkia tarvittavaa ravintoa kuin nykypäivän ihmisellä ja mitkään merkit eivät mielestäni osoita että juuri lihaa syömällä älykkyytemme tänäpäivänä nousisi. Pahoin pelkään että trendi näyttäisi olevan toisinpäin.
MM: Älä ala pilkkaamaan, liha on minusta hyvää, en aijo siitä vuoksesi luopua.
JR: En tullut syyllistämään sinua lihansyönnistäsi, tilanne taisi olla toisin päin. Sitäpaitsi, jotkut saavat samanlaista "nautintoa" kuin itse äsken kuvailit, eläimiin tai lapsiin seksuaalisesta sekaantumisesta, mutta se että he nauttivat siitä ei sovi perusteeksi oikeudessa taikka sitä ei jätetä hoitamatta psyykkisenä sairautena nautinnon vuoksi.
MM: Turha mennä asiattomuuksiin.
JR: Sori.
MM: Et siis ole eläinaktivisti ja kasvissyöjä siksi että kannatat eläinten oikeuksia?
JR:olisi enemmän kuin absrudia totutella takaisin lihansyöntiin, kun sitä ei selkeästi tarvitse ja sen lisäksi lihatuotanto saastuttaa ilmastoa, aiheuttaa nälänhätää viedessään tilaa tehokkaammalta viljelyltä ja on järjettömän brutaali eläviä olentoja kohtaan.
MM: Eli oletkin eläinaktiivi ja kiertelit vain aihetta?
JR: Aloitettiin kasvissyönnistä ja aloit myöhemmin vasta kysymään eläintenoikeuksista, jotka tietenkin kulkevat käsikädessä, mutta syödessäni soijaani en ajattele että teen poliittisen teon, vaikka ehkä kuuluisi ajatella. Ajatteletko itse syödessä pihviä että kannatat tehotuotantoa ja vihaat eläinaktivisteja?
MM: no en varsinaisesti, ajattelen lihan herkullisuutta.
JR: Itsekin ajattelen ruokani herkullisuutta.

Kalat ja Makkaramiehet

Makkaramies

" Makkara on nimitys, jota käytetään kuoreen tehdystä, pääasiassa lihasta valmistetusta elintarvikkeesta. Makkaran kuori voi olla joko niin sanottu luonnonkuori tai luonnonsuoli, jolloin se on puhdistettua eläimen suolta." - wikipedia.
Makkara usein yhdistetään myös jonkinlaiseen perinteiseen suomalaiseen elämäntapaan, makkaraa syödään saunassa, makkaraa grillataan juhannuksena, makkaraa syödään futis- ja jääkiekkopeleissä.

Makkaramies-termi ei kuitenkaan kohdistu suoranaisesti makkaran syöntiin. Termin ongelmana on, että siinä missä englannin kielessä "man" tarkoittaa myös ihmistä, miehen lisäksi, suomenkielessä se täytyisi korvata sanoilla "henkilö" tai "persoona". Mutta "Makkarahenkilö" tai "makkarapersoona" ei mielestäni sisällä samaa latausta kuin "makkaramies". Samoin englanniksi käännettynä "sausageman" ei myöskään omaa merkitykseltään samaa tenhoa kuin suomenkielissessä sanassa Makkaramies. Englannissa, taikka Amerikassa makkara ei sisällä samanlaista kulttuuriin juurtunutta arvomaailmaa kuin suomessa, joten ehkä täytyisi tutkia mahdollisuuksia "hamburger- tai steakman".

Tästä ei kuitenkaan ole kyse.

Sanalla Makkaramies tarkoitetaan keskivertoälykästä ihmistä, joka kykenee käyttämään älykkyyttään toimivasti ja pääasiassa tehokkaasti. Miksi sitten kutsutaan tällaista ihmistä makkaramieheksi? Koska älykkyyden laajemisen ymmärtämiseen ja luvuovuuteen estää makkara. Makkara (sisältäen siis kaikki kulttuuriset ja ruokatottumukselliset merkitykset yms) tukkii älykkyyden laajenemisen ja ohjaa sitä kapeaan, koko ihmiskunnalle vahingolliseen suuntaan.

Makkara on siis metafora pinnan alla oleville konservatiivisille perinteille, tottumuksille ja tavoille.

Ongelmana on juurikin se että monet makkaramiehet vaikuttavat päällisinpuolin hyvinkin älykkäiltä, ja sen takia he ovatkin paljon julkisuudessa, politiikassa ja käytännössä täytyy olla makkaramies jotta menestyy bisneksessä. Ihmisen ajattelu on luonnonkuoressa, kuin makkara, ja se on sidottu molemmista päistä perinteillä ja tottumuksilla.

Tällaiset makkaramiehet ovat mm. päivittäin televisiossa. He monesti hyökkäävät pinnallisen radikaalisti jotakin ilmiötä, vaihtoehtoliikettä tai mitä tahansa vastaan, esittäin päällisin puolin järkevältä kuulostavia argumentteja. Ajattelu kuitenkin stoppaa ennenpitkään makkaraan. Tavallinen makkaramies ei ikinä pysty menemään yli sen pisteen, että hänen täytyisi mahdollisesti luopua omasta makkaransyönnistään. Mikään asia ei vaikuta olevan niin tärkeä.

Useimmiten makkaramiehen tunnistaa siitä, että hän lopettaa keskustelun argumentein "on olemassa muunkinlaisia arvoja, kuten esimerkiksi elämästä nauttiminen ja rentoutuminen" tai "perinteet kunniaan" tai "välillä täytyy päästä vapaalle" tai "ei se ilmasto nyt niin paljon voi lämmetä". Pahimmassa tapauksesas makkaramies vetoaa tottumukseen tai siihen että jokin asia on aina ollut näin, tai että "se nyt vaan maistuu niin hyvälle".

Vaatii jatkuvaa valppautta välttääkseen makkaramiesten huijaukset. Makkaramiehiä löytyy myös ns. "aktivisteista" jotka aktiivisest taistelevat omien tottumustensa ja mielihyviensä saavuttamiseksi. Tämä täytyy pitää mielessä, sillä makkaramies voi myös olla tofunakkimies. Monet niinsanotut eko- , ympäristö- tai eläinaktivistit ovat puhtaita tofunakkimiehiä, jotka ovat omaksuneet viiteryhmänsa aatteet pinnallisesti ja kritiikittömästi. Se sisältää tietenkin lähtökohtaisesti, alkuvaiheessa vähemmän haittoja kuin perinteinen makkaramies, mutta pitkällä aikavälillä lopputulos on todennäköisesti suurinpiirtein sama, sillä tofunakkista on vain yksi askel makkaraan.

Kalat.

Jos huomaat jatkuvasti saavasi soittoja joiden sisältö käytännössä on "mikset ole jo tehnyt tätä mitä juuri sinulle sanon " tai "kerron sinulle tämän nyt, tämän piti olla valmiina eilen" tai "itse tajusin tämän juuri äsken, mikset sinä huomannut tätä aikaisemmin!", tiedät että olet tekemisissä kalan kanssa.

Koska ihminen on kehittynyt evoluution pitkän aherruksen kautta vedessä lilluvasta solusta nokkelaksi nisäkkääksi, on enemmänkin kuin todennäköistä, että silloin tällöin kehitys tekee meille tällaisia kepposia. Jotkut ihmiset siis omaavat vielä kalojen ominaisuuksia, myös henkisellä tasolla.

Kalat elävät hyvin hektistä elämää. Kaloilla ei juurikaan ole muistia, mutta niiden aistit ovat terävät. Ne reagoivat välittömästi ärsykkeisiin ja aistivat hyvin mitä ympäröivässä vedessä tapahtuu ja miten muut kalat liikkuvat. Tämän takia monet Kalat menestyvät mm. niin taiteellisilla elämän kuin yritysmaailmanalueilla. Kun akvaarioon tiputtaa ruokaa, kala syöksyy välittömästi sitä syömään. Kun hetken päästä tiputat lisää ruokaa, kala ei muista juuri syöneensä vaan vaistomaisesti hyökkää ruuanperään uudestaan, sillä se ei pysty hahmottamaan tulevaisuutta, että koska äsken, ja joka päivä ennen tätä, ruoka on pudonnut akvaarioon, niin ehkä se tulee huomennakin. Näin kala ei ajattele. Kun jotain tapahtuu, kala reagoi välitömästi, tulevaisuutta suunnittelematta tai menneisyyttä muistamatta.

Tällä tavalla käyttäytyvät siis monet ihmiset, he ovat kaloja. Heidän kanssaan joudut jatkuvasti tilanteisiin, jossa omista ponnisteluistasi (ennakko keskusteluista, varmisteluista ja suunnitelmista) huolimatta sinulla on jatkuvasti kiire, joudut muokkaamaan aikataulujasi erittäin lyhyellä varoitusajalla ja olemaan kokoajan valmiina juoksemaan lähimmälle toimistolle tekemään erilaisia tehtäviä ja mieluiten sinulla tulisi oppa iPhone jossa jatkuva nettiyhteys kalamaisten, katkonaisten, moneen kertaan lähetettyjen sähköpostien lukemiseksi.

Mies elokuvissa

Katsoin loppukesästä 2009 valikoiman viimeaikaisia suomalaisia elokuvia. Ajattelin kirjoittaa niistä samantien blogiini, mutta katselmus jätti minuun turtuneen ja välinpitämättömän olon, osittain aivan tyytyväisenkin, sillä jotkut elokuvat osoittautuivat odotettua paremmaksi ja monet jopa eivät läheskään niin tuskallisiksi kuin olin ennakolta pelännyt.
Tässä tekstissä en nyt pureudu siihen kuinka hyviä tai huonoja elokuvat mielestäni ovat, vaan kommentoin vain erästä sisällöllistä seikkaa, johon törmäsin elokuvia katsellessani.

Osaako kukaan sanoa, mikä (ainakin) yhdistää elokuvia: Musta jää, Käsky, Sooloilua, Blackout, Kolmistaan, Toinen jalka haudasta, Riisuttu mies - muu kuin että kaikki ovat suomalaisia elokuvia?

Kaikissa on, tietenkin hyvin eritavoin, enemmän tai vähemmän perustellusti, keskiöön kietoutunut teema miehestä kahden naisen loukussa. Varsin kummallista. Teemasta on eri variaatioita, jotka loppujenlopuksi eroavat kuitenkin hyvin vähän. Tämän epätieteellisen tutkimukseni lopputuloksena totean kuitenkin, että lähtökohta on, että miehellä on (ei välttämättä heti aluksi) 2 naista, seuraava taso on että toinen naisista himoaa miestä, mutta mies himoaa vain toista. Kolmas taso on että molemmat naiset himoitsevat miestä raivokkaasti, neljäs: mies saa toisen näistä naisista raskaaksi ja viides ja kaiken huippu on että mies kuolee saatuaan toisen tai molemmat raskaaksi.

Jäätävin esimerkki tästä on mielestäni Musta Jää, jossa näennäisesti voimakkaista naisista kertova tarina kertoo loppujenlopuksi hulttiomiehestä joka pelehtii opiskelijoiden kanssa, kun kaksi naista todistelevat kaipuutaan miehen luokse. Elokuva huipentuu näiden kahden kilpailevan naisen tietynlaiseen homoeroottiseen hetkeen, joka, ainakin yleisiin mielikuviin nojautuen on monen miehen päiväuni. Naiset siis toteuttavat miehen unelmaa, vaikkakin mies on siitä autuaan tietämätön, niin kuin mies monesti parisuhteen asioista ilmeisesti on. Mies saa kuitenkin rangaistukseksi huonosta käytöksestään naisia kohtaan kävellä pakkasessa kotiin joka johtaa miehen traagiseen kuolemaan, josta vielä kuitenkin tulee naisia yhdistävä tekijä, sillä toinen naisista on raskaana miehelle, ja toinen sattuu toimimaan sitten kätilönä synnytyksessä. Elokuvan nimi "Musta Jää" täydentyy miehisen näkökulman voittaessa elokuvan lopussa, kun jokainen mies katsomossa miettii "mitä musta jää?".

Käsky- elokuvassa miehen suvunjatke esiintyy jonkinlaisena sovinnontekijänä, valkoisen (mutta oikeudenmukaisen) sotilaan lapsi punaiselle, räväkälle ja voimakkaalle naiselle. Mies kuolee sankarina, mutta äiti ja lapsi pitävät uskon tulevaisuuteen vahvana. Olkoonkin että Käsky käsittelee valtaa ja sukupuoliproblematiikkaa syväälisemmin kuin edellinen mainittu elokuva, ja päähenkilö tekee myös jonkinlaisen myönnytyksen oman sukupuolensa puolelle, on mainitsemani asetelma kuitenkin elokuvassa vahva.

Riisuttu mies - esittää vastenmielisen kuvan pappien henkisestä rappiosta ja käyttää kahden naisen asetelmaa hyvin yksipuolisesti välineinä miehen selvittäessään omia ongelmiaan. En muista, tuliko tässä tapauksessa kukaan raskaaksi. Luulisin että tuli, ainakin sitä yritettiin pitkin elokuvaa.

Toinen jalka haudasta - esittää kahden naisen tilanteen, yhteydessä uuden elämän mahdollisuuteen, edellisten virheiden poispyyhkimisenä, vähän kuten Blackout, jossa entinen elämä ja nainen on päähänlyöty naula, joka vasta itselleen totuudellisena pysymisen seurauksena tulee ulos.

Myönnän tähän kuitenkin, etten tohtinut kuluttaa aikaani Sooloilua ja Kolmistaan elokuviin, mutta luin synopsikset molemmista jotka kertoivat kaiken tarpeellisen. Molemmista elokuvista kirjoitetut muutamat rivit informoivat katsojaa ensimmäisenä siitä että tässä on nyt mies ja kaksi naista, erilaisissa tilanteissa.

Tietenkin on mahdollista nähdä naisten aseman yliotteena miehistä, jolloin naiset riitelevät miehistä kuin villieläimet eläimenraadosta, laskien miehen osan välineeksi. Kun mies kuolee, nainen on vapaa ja parhaimmassa tapauksessa hän on saanut prosessissa elämän suurimman lahjan, lapsen. Tämä on myös oikeutettu tapa havaita asetelma. Mustassa jäässä kaksi naista löytävät toisensa hulttiomiehen takia, ihastuvat toisiinsa ja lopulta saavat yhteisen lapsen, näinollen miestä ei enää tarvita, kuin oikeastaan siittämiseen.

Väittäisin kuitenkin, että jos esimerkiksi Mustassa Jäässä tämä oli tarkoitus, olisi fokus ollut enemmän naisten kohtaamisessa, ilman taustavirettä petturuudesta ja kostosta - jota motivoi mies. Elokuvan mies on hirvittävän vähän läsnä fyysisesti, mutta se on motiivi molempien naisten toimintaan. Jos tarina olisi kehittynyt naisten syvään ymmärrykseen toisistaan, eikä toispuoleiseen hyväksikäyttöön ja kieroutuneeseen yhteyteen lopussa, olisi helpompi nähdä elokuva "naisten elokuvana", nyt se on vaivalloista.

Voi siis kuitenkin olla, että olen lukenut elokuvia kuin piru raamattua, mutta nähdessäni näin monta elokuvaa peräkkäin, jossa teema toistui, jouduin jonkinlaiseen pakokauhun valtaan, osaksi myös siksi että tarinat pohjimmiltaan muistuttivat niin paljon toisiaan, ulkoiset puitteet vain vaihtuivat.

En varsinaisesti tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella, kuin että tunnen itseni miehenä hieman vähäarovoiseksi, sillä en selvästikään täytä elokuvien esittämää kuvaa suomalaisesta miehestä. Jossain määrin kokisin elokuvat myös hieman loukkaavana miehiä kohtaan, jos ajattelisin että elokuvat esittävät meille ihanteellisiä ihmisiä. Onneksi näin ei kuitenkaan mielestäni ole, vaan henkilöt ovat osa tarinaa joka kerrotaan jonkin ajatuksen välittämiseksi, ne eivät kuvasta suoranaisesti todellisuuden ihmisiä, vaan heillä on elokuvassa tehtävä.

Koska katselmuksestani on aikaa muistan varmaan monia juttuja väärin ja tiivistykset ovat hyvin yksinkertaistettuja, joten huomatessasi selkeän asiavirheen tekstissäni, pyydän että korjaat sen kommenttiosioon.

Pitkä kuuma kesä 2009 - loistavat esiintyjät - paska festari

Olin sunnuntaina Pitkä Kuuma Kesä - festivaaleilla Helsingin suvilahdessa. Esiintyjälista oli erinomainen; Henry Rollins veti nerokkaan spoken word keikan, jota seurasi lämminhenkinen Asa & jätkäjätkät josta torvisektion edustaja säntäsi suoraan seuraavalle lavalle soittamaan indiepopbändi Rubikin riveihin. Immortal Technique oli selkeästi huolissaan festivaalin koosta ja yritti epätoivoisesti saada ääntä yleisöstään ja myöhemmin heput palloilivat hukassaolevan näköisinä pitkin festivaalialuetta. Suomalainen Les Corps mince de Francoisen esityksen perusteella ymmärrän täysin bändin hip-statuksen joka oli myös kevyt alustus Crystal Castlesille, jonka raastava tanssimusiikki aiheutti auringon paahtaessa pienehkön päänsäryn. The Temper trap soitti lähes koko keikan tylsiä coldplay-covereilta kuulostavia biisejä, mutta esityksen kaksi viimeistä kappaletta osoittivat että bändillä olisi paljon omaakin tarjottavaa, jos vain viitsisivät tarjota. Mogwain tunnelmointia seurailin anniskelualueen puun alta varjosta ja Atmospherea en nähnyt sillä odottelin The Flaming Lipsiä, joka räjäytti tajunnan megalomaanisella, 70-luvun progepsykedelia henkisellä lavashowlla loputtomine ilmapalloineen, serpenttiinein ja teletappeineen. Lavalle tuli mm. hämmentävän hupaisasti hytkyvä, puhallettavaan aurinkopukuun pukeutunut henkilö, oranssien kaluston ja ilmeisesti ennakkoon ilmoittautuneiden teletappipukuisten fanien joukkoon.
Ja tietenkin laulajan seikkailu yleisön päällä "space bubblessa" oli mieletön avaus keikalle, joka ei kuitenkaan ollut kovin intensiivinen musiikkiesitys vaan jonkinlainen rauhallinen leikkitunti joka kasvoi erittäin tunteelliseksi loppuakohden, vaikken itse edes bändin suuri fani ole.

Nyt asiaan;
Viikonloppuna, jolloin on Tuska, Puisto Blues, Pax 09 festivaali ja muutenkin erinomaisen aurinkoinen sää, on jossain määrin sietämätöntä viettää koko päivä festivaalialueella jossa ei ole varjoa ja josta ei saa lähteä pois. Tähän kun lisätään se, että ruokavaihtoehdot ovat ns. "indie festarille" täysin ala-arvoiset, tarjolla mikroitetun näköistä kebabbia, kuivahkon oloisia kananuggetteja (nämä arvioin vain ulkonäön perusteella) ja 2 vaihtoehtoa ilman epämääräisen näköistä lihaa; currymössö 7e (jonka valmistaminen kotona ei maksa juuri mitään) ja pizza 8e, jossa oli riisiä lukuunottamtta samat ainekset kuin currymössössä, festivaalit voivat nopeasti muuttua erittäin harmittavaksi kokemukseksi.

Juomana oli jokaisessa ruokakojussa (olivat kaikki samaa firmaa ilmeisesti) tarjolla samat tylsät - jaffa,pepsi, sprite...Anniskelualueella tietenkin jo auringon tainnuttaman kansan seassa kierteli moraalittomia Jägermaister tyttöjä, tyrkyttämässä myrkkyjään festarikansan kurkkuihin, maassa, jossa ei muutenkaan harjoiteta pöytiintarjoilua, ainakaan festareilla.

Enkä nyt edes jaksa puida anniskelualueiden järjestelyä suomalaisilla festareilla, muutakuin sen että 8 euroa 2dl viinipullosta on missä tahansa liikaa.

Tarkoituksenani on sanoa, että imagoltaan jonkinlainen vaihtoehtofestivaali, joka tarjoaa hienoja esiintyjiä on kuintenkin asenteeltaan yhtä ääliömäinen kuin mikä tahansa makkara fest; Ihmiset siis viihtyvät kun saavat syödä jotain paskaa ja juoda kaljaa. Alueella, jonka istuskelumahdollisuudet vaikuttivat huonommilta kuin surullisenkuuluisessa kaisaniemempuistossa, en olisi sietänyt olla, ellei esiintyjät olisi kiinnostaneet, sillä mihinkään ei musiikka päässyt karkuun.

Varsinkin kun tietää, että festivaalialueen vieressä, käytännössä festivaalialueella, sijaitsee hieno kahvila Aaltopelti, jonne en tietenkään päässyt kokopäivänä, koska kulku oli estetty metalliaidoilla. Kahvilasta olisi saanut myös nautittavaksi jotain vaihtoehtoja kansan syvien rivien lempijuomille: sokerilitkuille ja oluelle, joista molemmista tulee huono olo.

Suomalaiset festivaalit markkinoivat lähes kaikki samaa asiaa "juokaa kaljaa, syökää roskaruokaa - se on kivaa ja niin te viihdytte." Tämä on sietämätöntä paskaa. Jos olisin ruokatarjoilun tiennyt etukäteen, olisin tuonut kotoani eväät, nyt en päässyt enää pois alueelta, joten olin voimaton ja koitin selvitä, sillä mistään ei myöskään saanut mitään pientä suolaista naposteltavaa, esim sipsiä, jota ilman on vaarallista heilua auringossa koko päivä. Ainoana plussana järjestäjille se, että alueella oli koju josta sai aurinkorasvaa. Esiintyjien lisäksi tietenkin.

Barack Obama in Prague - review

"The Czech Republic has a long history of puppetry, puppet-making, and marionettes. Czech puppets have been a part of Czech tradition since the middle of the 18th century."Today we saw the biggest puppet show ever held in Prague! The performance was not Czech, nor had it anything to do with Czech puppetry, but seems that they wanted to respect the tradition, so they arranged the only performance of this show in Europe to be held in the puppetry capital of Europe. Being "one time only", I too climbed up the hill to Prague castle and went to see the amazing show. I expected more from the script, even though the performance and delivery was amazingly good. The charisma, the Smile..all of that was there. My main problem with the monologue was, that I found it a bit unlogical and therefore hard to relate to. I understand that Barack addressed the Czech people, and not everyone in the Europe, but I feel that this concerns us all. Like he said himself: "Nuclear missiles are threat to us all." And I agree.

Barack spoke about disarming the world from nuclear missiles, thus wiping out the last remains of the cold war. This is, of course, really good thing to do. But still, the way to do it is, according to Barack, to unite with USA, allowing them to build their military bases around Europe, thus contributing to the cause of pressuring certain countries to disarm themselves from nuclear weapons. Barack also said, that it is cowardice to oppose this action, cause it takes strength and will of power to defeat the evil that lurks in the world.
He said, that USA will start, as an example, to reduce their nuclear weapons, and this should inspire everyone else to do the same. Then he emphasized that every country that "breaks the rules" (in this missile-matter, like for example North Korea just did), has to face immediate consequences, they must be punished. But, USA will definitely keep an adequate resorts of nuclear missiles to be able to protect themselves from their enemies, he said.
I don't support nuclear missiles in any way, for sure, but neither do I appreciate this attitude of "you are either with us, or against us". Because that does not differ in anyway from what Bush was preaching about few years ago. And If we want to unite against the "evil forces" why should that mean that everyone should allow USA to build their military bases around Europe? Couldn't they, just for example, build their own? I mean, who said that USA is the good guy? But oh yeah, a nation which doesn't have nc-missiles already is not allowed to have one (which of course is definitely a good thing.) but that would be breaking the rules.

For me, the country of USA doesn't look like one that everyone should follow, just looking at their internal matters, poverty, education, crime rates for example. If, say like Denmark or Sweden or something started to gather a group against the evil in the world, that group I could join.
And that the countries that brake the rules must be punished? Who makes these rules and who makes the punishments? USA? And, Barack said, that one nuclear missile in the hands of a single terrorist, could spread destruction in enormous amounts in the world, and just 5 minutes before that he had said that USA will definitely keep "sufficient supplies" of these missiles their selves..So, the ending point would be, that no one else has any "big" missiles, but USA would have them, and in addition, bases all around Europe, ready for action...? What do you think, would they get rid of them at that point?
We should fight together, as free nations and individuals, for the freedom and peace on earth, said Barack. So let's do just that, let's unite, and respect each other. It can't be that either you agree with USA or you are considered as a coward or a terrorist.
All and all, it was a good show and I am happy to have been able to experience it.

3/5

Battle in Seattle

I just stumbled on to this movie "BATTLE IN SEATTLE". Haven't heard from it anywhere, maybe because I haven't been looking, but from my point of view, this movie deserves more attention.

It is a fictional story based on the true events of the demonstrations against World Trade Organisation (WTO) in Seattle in 1999. Things went quite badly and people got hurt.

The storyline is nothing special, but I think the matter is very important and the characters are put in the right place, giving atleast a decent look to "both sides", kind of, since the sides fighting in this film are not enemies with each other, as the ending successfully tells us. This is the most important fact in the film: it is not the police force and the activists who should fight each other, or even the politicians and activists, they are just the middle men, and there will always be more of them to fight with.

For some reason I was a bit irritated by the lovestory-subplot, which seemed totally irrelevant, but I guess something like that has to be there always..even though I can't see why..All and all I like the fact that the film is obviously quite low budged, but it contributes to the atmosphere of the film. It is also nice to see the usage of archive material and fictional story, mixed together.
But, a nice film and I am happy that it was made and I saw it!

Tampere film festival 2009 4.3-8.3

UPDATED 31.1
I'm just announcing (not boasting too much) that the following films can be seen at the mentioned festival;

in the competition series:

Kaupunkilaisia / Citizens, by Juho Kuosmanen
Jalil, by Mazdak Nassir
Chabalu, by Amir Eskandari

and in New from Finland Screening:
Valon Lapset - The Illuminous ones, by Jaakko Ruuska
Suurin ja Kaunein, by Teppo Airaksinen
Saurofoniaa, by Mazdak Nassir

All films above are edited by me. In the music video screening you can see:
Goon - Taas sen täytyy muuttuu, by Jussi Rautaniemi
Saurofoniaa, by Mazdak Nassir

So, that makes it 7!
So go to the festival, cause I can't be there for I lurk in the narrows streets of Prague by then.